Tekoäly muuttaa lääketiedettä – vastuullisuus ja yhteistyö avainasemassa

Professori Simo Särkkä toimii Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa ja on Suomen tekoälykeskuksen (FCAI) johtoryhmän jäsen. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää koneoppimis- ja signaalianalyysimenetelmiä erityisesti lääketieteen ja terveysteknologian tarpeisiin.

Särkkä kutsuttiin Instrumentariumin Tiedesäätiön hallituksen jäseneksi vuonna 2020. Tuolloin tekoälystä ei vielä julkisuudessa puhuttu samalla tavalla kuin nyt. Särkkä tuo hallitustyöhön teknisen osaamisensa insinööritieteissä ja laajan asiantuntemuksensa tekoälyn ja laskennallisten menetelmien kehittämisestä. Oman roolinsa hallituksessa hän näkee asiantuntijana, joka osallistuu korkeatasoiseen päätöksentekoon tutkimusrahoituksen suuntaamisessa.

Särkkä toteaa, että tekoälyn rooli on lääketieteellisessä tutkimuksessa sekä terveysteknologioissa kasvanut merkittävästi viime vuosina.

− Kehittyneet menetelmät, kuten kuvantunnistus ja automaattinen diagnostiikka, ovat nyt kattavasti myös kliinisten tutkijoiden ulottuvilla. On positiivista, että tekoälytyökalut ovat yhä laajemmin käytettävissä ja niiden tekninen pohja on vahvistunut.

Esimerkkeinä lääketieteen puolella hän mainitsee muun muassa aivokuvien analyysin ja muiden lääketieteellisten kuvantamistulosten automatisoinnin.

Vaikka tekoälyn tuomat mahdollisuudet ovat merkittäviä, Särkkä haluaa muistuttaa myös haasteista, ja painottaa käytettävän datan laatua.

− Aivan kuten jo ennen tekoälypohjaista mallintamista ja ennusteita on tärkeä varmistaa, että käytettävä data on virheetöntä ja eettisesti hyväksyttävää. Ettei tapahdu niin, että ennustetaan jonkin sellaisen perusteella, mikä ei lähtökohtaisesti ole järkevää. Tekoäly työkaluna tekee kyllä ennusteen ja antaa vastauksia, mutta jos kaikkia näkökulmia ei ole osattu ajatella, ei tuloskaan ole luotettava. Sikäli siis kaikki eettiset asiat pitää ottaa huomioon ihan niin kuin ennenkin. Toisaalta, kun tutkimus tehdään oikein, ne tulevat kyllä automaattisesti huomioitua, hän sanoo.

Yhteistyö luo pohjan monipuoliselle hyödyntämiselle myös tekoälyn saralla

Yhteistyön akateemisen maailman, teollisuuden ja päätöksentekijöiden välillä Simo Särkkä näkee keskeisenä tekoälyn vastuullisessa soveltamisessa.

− Akateemisen maailman eli korkeakoulujen ja yliopiston roolina on kouluttaa osaajia, varmistaa osaaminen ja ylläpitää tietämystä, jota yritykset ja teollisuus voivat hyödyntää.

Päätöksentekijöiden niin kotimaassa kuin esimerkiksi EU-tasolla on puolestaan luotava puitteet ja toimiva regulaatio.

− Olen iloinen siitä, miten Suomi on investoinut tekoälyyn kuten tohtorikoulutuspilottiin ja valtion myöntämään avustukseen tekoälyyn. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee suomalaisten yliopistojen yhteistä hanketta valtakunnallisen ELLIS-instituutin perustamiseksi 40 miljoonalla eurolla vuosien 2025–2028 aikana. Lisäksi Silo AI:n toimitusjohtajan Peter Sarlinin Foundation PS-säätiö lahjoittaa 10 miljoonaa euroa ELLIS-instituutin professuureihin. Suomen ELLIS-instituutti tulee olemaan merkittävä tutkimuskeskittymä European Laboratory for Learning and Intelligent Systems-verkostossa, joka edustaa eurooppalaista tekoälyn ja koneoppimisen huippututkimusta, hän mainitsee.

Särkkä suhtautuu optimistisesti tekoälyn mahdollisuuksiin esimerkiksi yksilöllisen lääketieteen kehittämisessä. Hän visioi tulevaisuutta, jossa diagnostiikka ja hoidon suunnittelu automatisoituvat entistä pidemmälle, mutta muistuttaa, että tekoälyn käyttö edellyttää edelleen huolellisuutta ja ammattitaitoa.

Instrumentariumin Tiedesäätiön rooli tutkimuksen tukemisessa on Särkän mukaan tärkeä.

− Säätiön panos on merkittävä osa kokonaisuutta, joka mahdollistaa tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden kehittymisen lääketieteellisessä tutkimuksessa. Odotan mielenkiinnolla vuoden 2025 jätettyjen apurahahakemusten arvioinnin antia ja sitä, miten tekoälyn hyödyntäminen on mukana rahoitusta hakevissa tutkimusprojekteissa tai väitöskirjojen aiheena.

Teksti: Tia Härkönen
Kuva: Aalto-yliopisto