Gerasteniaindeksi paljastaa ja ehkäisee vanhuusvaivoja
Kuinka monen sadan miljoonan euron hyödyn Suomen valtio voisi saada vuosittain, jos se tietäisi vanhempien kansalaistensa biologisen kunnon? Ja kuinka paljon parempaa elämää voisimme elää, jos terveysongelmiimme voitaisiin puuttua aikaisemmin? Gerasteniaindeksillä asia on selvitettävissä.
Ihmisen vanhenemiseen liittyy monia sairauksia. Yksittäiset sairaudet eivät välttämättä ole merkittäviä ihmisyksilön hyvinvoinnin ja terveyden kannalta, mutta monien sairauksien yhteisvaikutus voi olla merkittävä. Vanhenemisen koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella ja joidenkin vanhuus on parempikuntoinen kuin toisten.
”Gerasteniaindeksi on ihmisiän biologinen mittari, jonka avulla haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa. Yksittäisen ihmisen terveystiedot haetaan erilaisista sähköisistä terveystietojärjestelmistä, joista tekoälyn avulla saadaan muodostettua hänen gerasteniaindeksinsä. Sen perusteella voidaan ennustaa ihmisten kuolleisuutta, sairastumisia, sairaalakäyntien määrää sekä todennäköisyyttä joutua hoitokotiin. Vielä olennaisempaa on indeksin mahdollisuus toimia erilaisten sairauksien ja vaivojen ennaltaehkäisijänä”, huomauttaa yliopistotutkija Juulia Jylhävä Tampereen yliopistosta. Jo vuosia vanhenemiseen liittyviä asioita tutkinut Jylhävä työskentelee myös tutkijana Tukholmassa Karoliinisessa Instituutissa.
Juulia Jylhävä on saanut Instrumentariumin Tiedesäätiöltä indeksin kehittämiseen 100 000 euron Instrufoundation Fellow -apurahan vuonna 2023.
Terveystietojärjestelmien tietojen muodon merkitys korostuu
Gerastenia tarkoittaa vanhuusikään liittyvää hauraus-raihnausoireyhtymää. Siihen liittyy etenevä monimuotoinen fysiologinen ja neurologinen rapistuminen, joka ilmenee muun muassa painon laskuna, hitautena, uupumuksena, lihasheikkoutena ja vähäisenä fyysisenä aktiivisuutena. Englanniksi sama asia tunnetaan nimellä ”frailty”.
”Britanniassa indeksin käyttö kliinisessä tarkoituksessa on jo melko pitkällä. Sen ovat mahdollistaneet brittiläiset terveystietojärjestelmät, joissa tiedot ovat indeksin kannalta sopivassa muodossa ja helposti yhdistettävissä. Suomessa näitä tietoja ei ole saatavilla vastaavalla tarkkuudella tai rakenteisessa muodossa. Samanlaiseen lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan siksi erilaisia lähestymistapoja, esimerkiksi vapaata tekstinlouhintaa (natural language processing), jota tässäkin projektissa hyödynnetään. Indeksin kannalta tärkeitä tietoja ovat muun muassa lääkärien, hoitajien ja kodinhoitajien ihmisistä tietojärjestelmiin kirjaamat vapaamuotoiset tekstit”, toteaa Jylhävä.
Koulutetaan tekoäly fiksummaksi
Jylhävä aloitti indeksin kehitystyön reilu vuosi sitten. Ensimmäisessä vaiheessa oli perehdyttävä käytössä olevaan aineistoon ja sen käyttömahdollisuuksiin. Potilasdata kun ei ole mitä tahansa tietoa, vaan sen käyttöön liittyy monia tietoturvan ja juridiikan kysymyksiä. Kokemusta aivan vastaavasta analyysista ei juurikaan ollut saatavissa. Tekoälyn soveltamismahdollisuudet olivat myös uusi asia, johon tarvittiin ulkopuolista asiantuntemusta.
”Koulutamme nyt tekoälymallia tietoturvallisessa ympäristössä, jotta se osaisi löytää käytössämme olevasta aineistosta indeksin kannalta olennaiset tiedot. Tarkoitus on saada aikaiseksi teknisesti toimiva malli parin vuoden sisällä. Indeksin avulla voidaan löytää monia eri tietoja yhdistämällä monimutkaisia oireyhtymiä ja löytää sairauksia, jotka voivat jäädä nykyisin löytymättä. Terveydenhuollon lisäksi indeksiä voidaan hyödyntää laajasti myös tutkimuskäytössä”, kertoo Jylhävä.
Instrumentariumin Tiedesäätiön apuraha antaa vapauksia
Jylhävän tutkimus- ja kehityshankkeen päärahoittaja on Suomen Akatemia. Instrumentariumin Tiedesäätiön lisäksi hän on saanut rahoitusta myös muutamasta muusta säätiöstä. Tiedesäätiön apurahaa hän pitää hyvin merkityksellisenä, koska sitä voi käyttää vapaammin kuin montaa muuta apurahaa. Tämän apurahan käyttöä ei ole korvamerkitty johonkin tiettyyn tarkoitukseen tai kohteeseen.
”Kun hankkeessa on mukana muitakin tutkijoita, on apurahan joustavuus erityisen tärkeää. Menot ovat hyvin moninaisia. Rahaa kuluu muun muassa tutkimusryhmän asioihin, kongressimatkoihin ja omaan palkkaani. Jollain on tutkijan itsekin ruokaa ostettava ja elämäänsä elettävä”, muistuttaa Jylhävä.
Intrumentariumin tiedesäätiön jakamat apurahat eivät ole kovin hyvin Jylhävän kollegoiden tiedossa. Osalla tutkijoista on myös luulo, että säätiö rahoittaa pelkästään teknisiin laitteisiin liittyviä hankkeita. Todellisuudessa apurahoja jaetaan hyvin laajalla spektrillä lääketieteeseen ja lääketieteen tekniikkaan liittyviin hankkeisiin, mutta myös lääketieteeseen liittyviin luonnon- ja taloustieteen hankkeisiin.
Teksti: Kai Tarkka / Viestintäpalvelu Taika Oy
Kuva: Juulia Jylhävä