Nestebiopsiat apuna syövän toteamisessa ja seurannassa
Nestebiopsioita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää osana syövän diagnostiikkaa, seurantaa ja seulontaa korvaamaan tai täydentämään perinteisiä menetelmiä. Verestä ja virtsasta otetut näytteet voivat aikaistaa syövän uusiutumisen toteamista ja hoitojen aloittamista, jolloin ne myös saattavat parantavaa potilaan ennustetta.
Monien syöpien diagnostiikka ja seuranta ovat perustuneet kudoksen koepalojen ohella jo pitkään ionisoivaa säteilyä hyödyntävään tietokonetomografiaan. Tätä ”viipalekuvausta” on käytetty luotettavien biomarkkereiden puuttuessa. Näiden lisäksi tehdään usein kajoavia tutkimuksia, kuten erilaisia tähystystoimenpiteitä.
”Nestebiopsioilla tarkoitetaan ruumiinnesteiden käyttöä syöpänäytteenä. Niistä voidaan tutkia esimerkiksi kasvain-DNA:ta, eli syöpäkasvaimesta tai sen etäpesäkkeistä peräisin olevia mutaatioita tai epigeneettisiä muutoksia. Monissa syöpätyypeissä nestebiopsioilla on voitu havaita syövän uusiutuminen useita kuukausia kuvantamistutkimuksia aikaisemmin. Nestebiopsia-menetelmät kehittyvät jatkuvasti paremmiksi ja luotettavammiksi. Tulevaisuudessa hoito voitaisiin päästä aloittamaan varhaisemmin ja parhaimmillaan jo sellaisessa vaiheessa, jolloin kuvantamisessa ei näy vielä mitään muutoksia. Viime vuosina huomattavasti halventunut geenisekvensointi on tehnyt nestebiopsiasta entistä mielekkäämmän analyysitavan”, kertoo lääketieteen tohtori ja urologian erikoislääkäri Jussi Nikkola.
Instrumentariumin Tiedesäätiö on myöntänyt Nikkolalle apurahan, jonka avulla hän pääsee lähtemään Vancouveriin kahdeksi vuodeksi ja osallistumaan siellä kansainväliseen syöpätutkimukseen useiden muiden urologien ja tutkijoiden kanssa. Apurahan suuruus on 25 000 euroa vuotta kohden.
Helpotusta potilaalle
Nestebiopsioihin pohjautuvaa diagnostiikkaa voidaan pitää potilaalle turvallisena, vähän kajoavana ja helppona menetelmänä.
”Kiinnostuksemme kohteena ovat erityisesti urologiset syövät, joihin ei ole olemassa käytännöllisiä biomarkkereita. Näitä ovat esimerkiksi virtsatie-, munuais- ja penissyöpä sekä pehmytkudossarkoomat. Niiden seuranta on usein potilaille raskasta, sillä seuranta perustuu erilaisiin kuvantamismenetelmiin, joihin potilaiden on pitänyt varta vasten tulla”, sanoo Nikkola.
Nestebiopsia on Nikkolan mukaan potilaalle paljon mukavampi sekä kehittyneen tutkimustyön ansiosta todennäköisesti myös kuvantamista tarkempi ja herkempi tutkimustapa.
”Toiveissani on, että nestebiopsian käyttöä saadaan laajennettua entistä enemmän kliiniseen käyttöön, toki vertailevista tutkimusasetelmista alkaen. Potilaiden kannalta olisi hienoa, jos esimerkiksi virtsarakon tähystystoimenpiteet voitaisiin osittain korvata kotona otettavalla virtsanäytteellä”, pohtii Nikkola.
Apua syöpäseulontoihin
Nestebiopsioita voidaan hyödyntää myös laajempien ihmisryhmien syöpäseulonnoissa, jolloin seulontoihin osallistuvat ihmiset voivat ottaa esimerkiksi virtsanäytteet itse kotonaan. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään jo Nikkolan sekä Suomen Lynch -syndroomarekisteriä johtavien professoreiden Jukka-Pekka Mecklinin ja Toni Seppälän käynnistämässä seulontatutkimuksessa sellaisten henkilöiden kohdalla, joilla on todettu Lynchin syndrooma -niminen perinnöllinen oireyhtymä. Lynchin syndrooman omaavilla ihmisillä on huomattavasti muuta väestöä suurempi todennäköisyys sairastua vatsanalueen syöpiin ja näin ollen myös virtsateiden syöpiin.
”Tähän mennessä ei ole pystytty tarjoamaan minkäänlaista seulontaa virtsatiesyöpien toteamiseen, sillä perinteiset menetelmät ovat olleet liian epäsensitiivisiä. Kun kotiin lähetetään helppokäyttöinen valmispakkaus, voi vastaanottaja vähällä vaivalla toimittaa nestebiopsianäytteensä tutkimuksesta vastaavaan laitokseen. Tämä tapahtuu postitse ilman lähikontaktia, jonka vuoksi suurienkin näytemäärien kerääminen onnistuu turvallisesti myös pandemian tapaisissa tilanteissa”, huomauttaa Nikkola.
Yksilöllisempää syövänhoitoa
Nikkolaa itseään kiinnostaa erityisesti yksilöllisen syövänhoidon mahdollisuudet. Ihmiset ovat erilaisia, mutta niin ovat myös syöpäkasvaimet ja ihmisten immunologiset kyvyt. Mitä täsmällisemmin erilaisiin syöpiin löydetään juuri jokaiselle potilaalle parhaiten toimiva hoitomuoto, sitä parempi tilanne sekä potilaan että myös yhteiskunnan kannalta.
”Jos nestebiopsiamenetelmässä hyödynnetään potilaskohtaisia kasvaimen syöpämutaatioista luotuja paneeleita, saadaan samalla sivutuotteena tarkempaa tietoa potilaan syövästä, jolloin tulevaisuudessa voitaisiin tietyissä tapauksissa ohjata potilaan seurantaa ja hoitoa. Näytteistä saatava genomitasoinen tieto syövästä ja sen yksilöllisestä mutaatiosta mahdollistaa hoitojen paremman kohdentamisen ja todellisen syövän täsmähoidon”, kertoo Nikkola.
Uusia tietoja ja ratkaisuja Vancouverista
Nikkola on perheineen muuttamassa Vancouveriin kahdeksi vuodeksi. Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahan lisäksi Nikkola saa rahoitusta Vancouverissa tapahtuvalle tutkimukselleen myös Sigrid Juseliuksen -säätiöltä. Vancouverissa Nikkola jatkaa nykyisiä tutkimuksiaan, mutta osallistuu myös kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa uusiin tutkimusprojekteihin. Niiden aiheena ovat urologiset syövät, erityisesti virtsatiesyövät.
”On ollut kannustavaa huomata, kuinka paljon urologisiin syöpiin keskittyvä tutkimus on kiinnostanut rahoittajia Suomessa ja maailmalla. Ilman tätä rahoitusta olisi erittäin hankalaa päästä osallistumaan tähän kiinnostavaan tutkimusyhteistyöhön. Vien Kanadaan mukanani Suomessa käynnistettyjä projekteja sekä osaamistani ja tuon takaisin palatessani Suomeen uutta osaamista, tietoa ja toimintatapoja.”
Teksti: Kai Tarkka / Viestintäpalvelu Taika Oy
Kuva: Jussi Nikkola