Syövän immuunihoidot aikaisempaa tehokkaammiksi

Jokainen ihminen on erilainen, samoin jokainen syöpäsairaus on erilainen. Ihmisen oma immuunijärjestelmä pystyy taistelemaan syövän kehittymistä vastaan, mutta syöpäsolut ovat oppineet ohittamaan kehon normaalin immuunipuolustuksen. Erilaisilla hoidoilla ja tekniikoilla voidaan kuitenkin tehostaa potilaan immuunijärjestelmää hyökkäämään syöpää vastaan. Toisille potilaille hoidot tehoavat, toisille taas eivät. Täyttä selvyyttä siitä, miksi näin on, ei ole vielä olemassa.

”Selvitämme tutkimuksissamme nykyisille immuunihoidoille vastustuskykyisten syöpien vastustusmekanismeja. Samalla etsimme uusia keinoja, joiden avulla immuunihoidoille vastustuskykyiset syövät voitaisiin muuttaa aikaisempaa immuunivastaavammiksi. Uusilla ja tehokkaammilla täsmälääkkeiden ja immuunihoitojen yhdistelmillä syöpälääkevasteita voidaan pidentää potilailla. Kehitämme myös menetelmää, jolla ennustamme potilaan immuuni- ja lääkevastetta laboratoriossa. Tätä tutkimusalustaa voidaan toivottavasti tulevaisuudessa käyttää osana immuunihoitojen tutkimusta ja diagnostiikkaa”, kertoo vastaava tutkija Heidi Haikala tutkimusryhmänsä työstä.

Haikalan johtama ”HaikaLab”-tutkimusryhmä sai helmikuussa 2023 Instrumentariumin tiedesäätiöltä 100 000 euron Fellow-apurahan tutkimustoimintaansa varten.

Kaikkien ihmisten immuunipuolustus on omanlaisensa

HaikaLabin apurahahakemuksen otsikko oli ”Immuuniyhdistelmähoidoilla kestäviin keuhkosyövän hoitovasteisiin”. Keuhkosyöpä onkin tutkimusten keskiössä, mutta immuuniyhdistelmähoidoilla on mahdollista löytää tehokkaampia hoitoja myös muihin syöpätyyppeihin. Tutkimuksen lopullisena tavoitteena ei ole pelkästään uusien ja parempien hoitomuotojen kehittäminen, vaan syöpäpotilaiden todellinen parantuminen syövistä.

”Immuunihoidot ovat tuoneet syövän kanssa taisteluun suuria toiveita ja lupauksia. Ne eivät kuitenkaan tehoa kaikille, ja niiden tehoa on vaikeaa ennustaa. Kaikilla ihmisillä on erilainean immuunipuolustus ja sitä kautta myös yksilöllinen hoitovaste. Muuttujia on todella paljon. Tutkimuksemme avulla etsimme keinoja, joilla voisimme kohdentaa oikeat hoitomuodot oikeille potilaille mahdollisimman hyvin. Silloin voisimme pelastaa mahdollisimman monta potilasta”, jatkaa Haikala.

Harvardissakin tutkimusta tehnyt ja jo yli 10 vuotta syöpätutkimuksen parissa työskennellyt Haikala uskoo translationaaliseen tutkimusotteeseen. Se toimii kaksisuuntaisesti edistäen perustutkimustiedon hyödyntämistä kliinisessä tutkimuksessa sekä toisaalta potilasnäytteiden ja tautimallien hyödyntämistä tautimekanismien ja hoitokohteiden selvityksessä. Siinä siirrytään siis joustavasti laboratoriosta kliinisen tutkimuksen äärelle ja takaisin – aina tutkimuksen sen hetkisen tarpeen mukaan.

Korkean teknologian ratkaisuilla syövän kimppuun

HaikaLabin tutkimus on hyvin riippuvainen syöpäpotilailta lahjoituksina saaduista kasvain- ja verinäytteistä sekä kliinisistä yhteistyökumppaneista. Tutkimusryhmä käyttää paljon korkean teknologian ratkaisuja, kuten genomiseulontaa ja mikrofluidistisia tutkimusmalleja. Myös 3D-tulostusta hyödynnetään osana tutkimusta. Sen avulla yritetään luoda tutkimukselle tärkeitä kudosmalleja, joissa mallinnetaan erilaisia syöpäkudoksia.

”Idealistina ajattelen, että jos pystymme tutkimustemme avulla auttamaan edes yhtä syöpäpotilasta, niin kaikki tämä työ on arvokasta. En valitettavasti usko, että syöpään löydetään kovin nopeasti ”hopealuotia”, eli kaikkia syöpiä parantavaa ihmelääkettä. Opimme kuitenkin koko ajan ymmärtämään syöpien toimintamekanismeja paremmin ja kehittämään sitä kautta täsmälääkkeitä ja -hoitomuotoja. Profiloimme potilaita jatkuvasti kertyvän datan avulla ja pystymme sen avulla kohdistamaan hoitoja koko ajan tarkemmin”, toteaa Haikala.

Apurahan avulla voidaan keskittyä tieteeseen

Instrumentariumin tiedesäätiön myöntämällä apurahalla on HaikaLabille suuri merkitys. Sen avulla koko tutkimusryhmä voi keskittyä enemmän varsinaiseen tutkimukseen, kun paljon aikaa vievään rahoituksen keräämiseen ei tarvitse panostaa aivan yhtä paljoa. Psykologisesti rahoituksella on myös kannustava merkitys. Tutkimustyö on kallista, mutta rahan avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi aikaisempaa laajempia ja tarkempia sekvensointeja.

”Osa apurahasta menee syövän vastustusmekanismien tutkimukseen, johon käytämme CRISPR-geenieditointia. Sen avulla seulotaan syöpäsolun koko genomi. Näin löydetään syövän resistenssimekanismeja, joita uusilla hoitomuodoilla voidaan ohittaa”, kertoo Haikala.

Säätiöiden tarjoaman rahoituksen merkitys on kasvanut viime vuosina, kun julkisen rahoituksen määrä on pienentynyt.

”Jos meillä Suomessa halutaan pysyä kansainvälisen huippututkimuksen kahinoissa mukana, pitää meidän tutkijoillamme olla myös kansainvälisesti kilpailukykyinen rahoitus käytettävissä.”

***

HaikaLab on tutkimusryhmä, jossa työskentelevät Heidi Haikalan lisäksi Bassel Alsaed, Nina Bobik, Elena Kremneva, Ella Valentina Tallqvist, Linh Lin, Lilja Lahtinen sekä Amanda Kurka. Laboratorio toimii Helsingin yliopiston translationaalisen immunologian tutkimusohjelmassa, ja tekee läheistä yhteistyötä Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa.

Teksti: Kai Tarkka / Viestäpalvelu Taika Oy
Kuvat: Heidi Haikala / HaikaLab