Terveystaloustiede: Kuka hankkii yksityisen terveysvakuutuksen?

Kuka hankkii yksityisen terveysvakuutuksen? Miten välimatka julkiseen terveysasemaan vaikuttaa vakuutusten hankkimiseen? Entä terveyspalvelujen laatu? Kuinka valinnan vapaus vaikuttaa terveyspalvelujen laadun paranemiseen? Nämä ovat muutamia kysymyksiä, joihin Jyväskylän yliopiston jatko-opiskelija Konsta Lavaste etsii vastauksia Instrumentariumin tiedesäätiön osittain rahoittamassa väitöskirjatutkimuksessaan.

”Tutkimustulokset ovat vielä alustavia, mutta tiivistäen voi sanoa, että mitä lähempänä yksityinen lääkäriasema on, sitä enemmän yksityisiä terveysvakuutuksia ihmiset hankkivat. Ihmisiä lähellä oleva julkinen terveysasema tai terveyspalveluiden hinta eivät juurikaan ole yhteydessä vakuutusten hankkineiden määrän kanssa. Julkisessa erikoissairaanhoidossa asiakkaan valinnanvapaus näyttää puolestaan lisäävän julkisten palveluiden tarjoajien välistä kilpailua, mutta palveluiden laatua se ei näytä suoraan parantavan”, tiivistää Lavaste tutkimustensa tuloksia.

Lavaste on saanut Instrumentariumin tiedesäätiöltä väitöskirjatutkimukseensa 24 000 euron apurahan vuonna 2021. Apurahan maksatus on alkanut vuoden 2022 alussa ja jatkuu vuoden loppuun saakka.

Tilastollista ja määrällistä terveystaloustiedettä

Lavasteen väitöskirja muodostuu kolmesta artikkelista, joista ensimmäisen aihe on yksityisten terveysvakuutusten ja palveluiden läheisyyden välinen suhde. Toisen artikkelin aiheena on asiakkaan valinnanvapauden ja siitä syntyneen kilpailun vaikutus potilaiden valintoihin ja terveydenhuollon laatuun. Vertailtava palvelu on muun muassa lonkan ja polvien tekonivelleikkaus. Jälkimmäisen artikkelin osalta Lavaste on osa tutkimusryhmää, jonka muut jäsenet ovat Mika Kortelainen, Tanja Saxell, Liisa Laine sekä Luigi Siciliani. Väitöskirjan kolmas artikkeli on vasta suunnitteluvaiheessa, joten siitä Lavaste ei voi vielä tässä vaiheessa kertoa sen enempää.

”Ensimmäisessä ja kolmannessa artikkelissa tutkimusaineistonani on erään suomalaisen vakuutusyhtiön minulle luovuttama aineisto. Olen yhdistänyt terveysvakuutuksiin liittyvän aineiston Tilastokeskuksen postinumerotietoon ja päässyt näin selvittämään tilastollisten ja määrällisten tutkimusmetodien avulla terveysasemien ja terveysvakuutusten välistä suhdetta. Käytössäni ovat siis tyypilliset taloustieteen – ja terveystaloustieteen – tutkimusmetodit”, kertoo Lavaste.

Rahoitusta tarvitaan, kilpailu on kovaa

Instrumentariumin tiedesäätiön apuraha on tehnyt Lavasteelle mahdolliseksi täyspäiväisen väitöskirjan tekemisen. Hän on saanut tutkimuksensa aikana ajoittain myös palkkaa Jyväskylän yliopistolta sekä apurahan Yrjö Janssonin säätiöltä. 

”Aika harva terveystaloustieteen parissa oleva tutkija on selvillä siitä, että Instrumentariumin tiedesäätiö jakaa apurahoja myös meidän alamme tutkimukseen. On kuitenkin hienoa, että tällainen mahdollisuus on olemassa, sillä aihe on Suomen kansatalouden kannalta tärkeä. Meillä on Suomessa joukko hyviä terveystaloustieteilijöitä, jotka kilpailevat samasta rahoituksesta monien muiden eri alojen tutkijoiden kanssa”, muistuttaa Lavaste.

Apuraha on myös tunnustus tutkimuksen tärkeydestä

Lavaste ei luonnollisestikaan saa rahoitusta tutkimukseensa edellä mainitulta suomalaiselta vakuutusyhtiöltä. Jos näin olisi, veisi se tutkimukselta merkittävän osan sen uskottavuudesta.

”Nyt saatu apuraha Instrumentariumin tiedesäätiöltä on minulle hyvin tärkeä senkin vuoksi, että se avaa mahdollisuuksia hakea uutta rahoitusta muilta rahoittajilta. Jokainen apuraha on tunnustus ja kannustus, joka kertoo tutkimustyöni olevan tärkeää ja merkityksellistä. Instrumentariumin tiedesäätiöllä on hyvä maine tutkijoiden keskuudessa. Toivotaan, että säätiö voi jakaa jatkossa nykyistä enemmän rahoitushakemuksia myös terveystaloustieteilijöille.”

Teksti: Kai Tarkka / Viestintäpalvelu Taika Oy

Kuva: Konsta Lavaste