Silmän sarveiskalvo kuntoon kantasolusiirteellä

Sarveiskalvosokeus on tyypillisesti nuorisoa ja nuoria aikuisia uhkaava asia. Sen voi aiheuttaa esimerkiksi silmään osuva ilotulite, kemikaali tai jokin muu vamma, joka tuhoaa silmän sarveiskalvoa uusivat limbaaliset kantasolut. 

"Kehittämässämme hoitomuodossa silmän sarveiskalvolle siirretään terveitä kantasoluja vahingoittuneiden solujen tilalle. Näin sarveiskalvo korjaantuu ja silmän näkökyky palautuu", kertoo StemSight Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja Laura Koivusalo.

StemSight Oy sai maaliskuussa 2022 Intrumentariumin tiedesäätiön Silmu-apurahan, jonka suuruus on 50 000 euroa. Koivusalo on aikaisemmin saanut tiedesäätiöltä myös 10 000 euron ja 20 000 euron apurahat sarveiskalvoihin ja kantasoluihin liittyneeseen väitöskirjatutkimukseensa.

Kiinnostava tutkimuskohde kaupalliseksi tuotteeksi

StemSight Oy syntyi Tampereen yliopiston Silmäryhmän tutkimusten pohjalta, joissa tutkittiin sokeuden syntymekanismeja ja hoitoja kantasolujen avulla. Kun Koivusalon oma väitöskirja valmistui, riitti akateeminen tutkimus hänelle ainakin sillä erää. Biolääketieteestä alun perin valmistunut ja diplomi-insinööriksi opiskellut Koivusalo näki edessään kaupallisemman tulevaisuuden.

"Tiesin suuntaavani väitöskirjani jälkeen yrityspuolelle. Rakastin kuitenkin akateemista vapautta kehittää ja keksiä uusia juttuja, ja minua kutsuttiinkin yliopistolla joskus sen takia ”MacGyveriksi”. Väiteltyäni sain keskittyä tutkimusryhmän kehittämän kantasoluterapian kaupallistamiseen ja siitä syntyi StemSight", muistelee Koivusalo.

StemSight Oy:ssä on mukana monia yliopiston tutkimusryhmän jäseniä. Kiinnostava yksityiskohta on sekin, että lähes kaikki osakkaat ja yrityksen työntekijät ovat naisia. 

”Piilolinssillä” kantasolut sarveiskalvolle

Lääketieteeseen liittyvien hoitomuotojen kehittäminen ei ole nopeaa toimintaa. Tutkimusta, testaamista, selvittämistä ja kokeiluja on tehtävä paljon, jotta hoitomuodon turvallisuus ja vaikuttavuus voidaan taata. StemSightin kehittämän hoitomuodon kohdalla on nyt meneillään eläinkokeiden vaihe. Ensimmäisiä ihmiskokeita päästään Koivusalon arvion mukaan tekemään vuoden 2025 tienoilla ja yleisemmässä käytössä hoitomuoto voisi olla vuoden 2027 aikoihin.

"Limbaaliset kantasolut siirretään vahingoittuneelle sarveiskalvolle hiukan samaan tapaan kuin piilolinssi asetetaan silmään. Se on siis ohut läpinäkyvä kalvo, jonka pinnalla on silmää uusivia kantasoluja. Kalvo sulaa pois parissa viikossa ja solut jäävät sarveiskalvolle hoitamaan silmää kuntoon. Tuotamme limbaaliset kantasolumme alun perin terveiltä luovuttajilta saaduista, niin kutsutuista indusoiduista, kantasoluista", kuvailee Koivusalo StemSightin kehittämää hoitoprosessia.

Yhdestä hoitokerrasta on tarkoitus saada potilaalle elinikäinen vaste. Näin uudet limbaaliset kantasolut korvaavat potilaan limbaalisen kantasolupuutoksen.

Silmu-apuraha pitää yrityksen toiminnassa

Tuoreelle yritykselle kaikki rahoitus on tarpeen. Matka ideasta kaupalliseksi tuotteeksi – tai potilaiden käytössä olevaksi hoitomuodoksi – on pitkä. Instrumentariumin tiedesäätiön Silmu-apuraha edistää StemSightin toimintaa tekemällä toiminnan ja tuotekehityksen mahdolliseksi.

"Meillä on seuraava suurempi rahoituskierros edessämme ja siihen liittyvä toiminta jo käynnistetty. Tällä apurahalla saamme pelivaraa, jolla yrityksen toiminta pysyy koko ajan käynnissä. Säätiöltä saatu rahoitus on sikälikin tärkeää, että se ei pienennä yhtään nykyisten osakkaiden omistusta yrityksessä", huomauttaa Koivusalo.

Teksti. Kai Tarkka / Viestintäpalvelu Taika Oy
Kuva: Laura Koivusalo