Rasvamaksan tutkimukseen uusia keinoja

Maksa on keskeinen elin, kun puhutaan lihavuudesta. Rasvoittuva maksa tuottaa verenkiertoon liikaa rasvaa ja sokeria. Tämä aiheuttaa elintasosairauden, joka tunnetaan lääketieteessä nimellä metabolinen oireyhtymä. Myös runsas alkoholinkäyttö voi rasvoittaa ihmisen maksan. Rasvamaksatautia sairastaa jopa neljäsosa maailman väestöstä ja osalla ihmisistä tauti etenee maksatulehdukseksi, maksakirroosiksi ja maksasolusyöväksi. Yleisyydestään huolimatta rasvamaksataudin syntymekanismit tunnetaan huonosti.

"Instrumentariumin tiedesäätiön apurahan ansiosta pääsin Yalen yliopistoon perehtymään ja kehittämään uutta rasvamaksan tutkimusmenetelmää. Palatessani kolmen vuoden jälkeen Suomeen helmikuussa 2022, sain säätiön 100 000 euron Fellow-apurahan. Se mahdollistaa massaspektrometrin hankkimisen Helsingin yliopistoon. Massaspektrometri on erittäin keskeinen tutkimuslaite, kun maksaan ja erityisesti rasvamaksaan liittyvää tutkimusta viedään Suomessa eteenpäin", kertoo Luukkonen.

Instrumentariumin Tiedesäätiö on myöntänyt vuonna 2022 apurahoja 1,2 miljoonaa euroa 36 tutkijalle tai tutkimusryhmälle. Toimintansa aikana vuosina 1970 - 2022 säätiö on jakanut apurahoja yhteensä 16,3 miljoonaa euroa kaikkiaan 1222 tutkijalle tai tutkimusryhmälle.

Maksatauteihin on ollut tarjolla vain vähän hoitoja

Panu Luukkonen on lääketieteen tohtori ja tutkija. Kiinnostus maksasairauksia kohtaan heräsi hänellä jo lääketieteen opintojen aikana.

"Kun työskentelin nuorena lääkärinä, hoidin useita maksapotilaita. Moniin muihin sairauksiin on olemassa tehokkaita lääkkeitä ja hoitoja, mutta maksatauteihin niitä on ollut tarjolla niukasti. Tämä potilastyössä näkemäni täyttämätön tarve ruokkii kiinnostustani tutkimustyöhön", kertoo Luukkonen.

Vuonna 2019 hyväksyttiin Luukkosen rasvamaksatautiin liittynyt väitöskirja. Vuodet 2019 – 2022 Luukkonen oli perheineen Yalessa tutkimassa, kuinka maksan mitokondrioiden aineenvaihdunta muuttuu rasvamaksataudissa.

Maksan mitokondriot ovat avainasemassa

Rasvamaksatautia on kahta eri tyyppiä. Toisen aiheuttaa alkoholin runsas käyttö. Toisessa selittävänä tekijänä ovat ylipaino ja lihavuus. Jo Luukkosen väitöskirjatutkimuksen perusteella näytti siltä, että samat geenit altistavat ihmisen rasvamaksataudille molemmissa tyypeissä.

"Riskigeenien tutkimuksen yhteydessä selvisi, että geenien vaikutus liittyy maksan mitokondrioihin ja niiden aineenvaihduntaan. Niinpä keskityin Yalessa erityisesti maksan mitokondrioihin ja pääsin tekemään myös niihin liittyvää eläintutkimusta. Pääsin näin tehokkaasti yhdistämään sekä geeni- että mitokondriotutkimukseni", toteaa Luukkonen.

Massaspektrometri tuo uusia tuulia suomalaiseen maksatutkimukseen

Massaspektrometri oli Luukkosen tutkimuksen keskeinen työkalu jo Yalessa. Vuoden 2022 aikana laite saadaan otettua käyttöön myös Helsingin yliopistossa. Sitä hyödynnetään tutkimustyössä, mutta sillä tehtävien tutkimusten tulokset voivat näkyä tulevaisuudessa myös maksasairauksien hoitotyössä.

"Saamme laitteen avulla tarkempia tietoja tautimekanismeista ja niiden taustoista. Tiedot auttavat meitä kehittämään uusia hoitotapoja rasvamaksatautiin", uskoo Luukkonen.

Teksti: Kai Tarkka / Viestintäpalvelu Taika Oy
Kuva: Panu Luukkonen