Blogi: Jäännöskasvainten mysteeriä ratkomassa: miksi syövän täsmälääkehoito ei aina purekaan kaikkiin syöpäsoluihin?

Syöpää hoidetaan nykyään usein kokonaisvaltaisten sytostaattihoitojen sijasta täsmälääkehoidoilla. Täsmälääkehoitojen nimensä mukaisesti täsmällinen vaikutusmekanismi mahdollistaa sen, että lääkkeen vaikutus kohdistuu vain muuntuneeseen, syövän kasvulle tärkeään proteiiniin. Lääke siis löytää syöpäsolut ja kohdistaa vaikutuksen vain niihin, eikä kaikkiin jakautuviin soluihin. Joskus kaikkia syöpäsoluja ei kuitenkaan saada tapettua, vaan potilaalle jää jäännöskasvain, joka voi olla mitättömän pieni ja vaikea huomata. Tämä jäännöskasvain sattaa olla kuukausia, jopa vuosia “talviunilla”, mutta ajan kuluessa se aktivoituu ja muodostaa lääkeresistentin kasvaimen. 

Kari Kurppa pyrkii uudessa tutkimuksessa selvittämään jäännöskasvainten mysteeriä: miksi nämä solut jäävät henkiin, vaikka lääkkeiden pitäisi tappaa kaikki kasvainsolut? Kun ymmärretään miksi solut pakenevat solukuolemasta, voidaan seuraavaksi yrittää löytää keino miten jäännöskasvainten syntymistä voidaan ehkäistä. Koska solukuoleman välttämisen mekanismit voivat olla hyvin samankaltaiset eri syöpä- ja täsmälääketyypeillä, tutkimustulokset voivat hyödyttää monia täsmälääkehoidettavia syöpäpotilaita. 

Syöpätutkimus on kehittynyt hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tutkimuskenttä tulee todennäköisesti muuttumaan dramaattisesti myös seuraavien vuosikymmenten aikana. Kurpan mukaan tulevaisuudessa kasvaimista saatua tietoa voidaan kerätä, ymmärtää ja hyödyntää vielä paljon nykyistä tehokkaammin. Voi olla, että 30 vuoden päästä, vuonna 2050, kaikista ihmisistä kerätään geneettistä tietoa, jonka avulla voidaan tunnistaa riskitekijöitä ja tehostaa seulontoja. Ihmiset voivat esimerkiksi tehdä helppokäyttöisiä kotitestejä, jonka tulosten perusteella heidät saatetaan ohjata jatkotutkimuksiin. Myös verikokeista tulee tarkempia ja niiden avulla voidaan tunnistaa syöpäkasvaimet jo niiden esiasteissa, tai tunnistaa nopeasti lääkeresistenssin syyt. 

Kurppa uskoo, että syöpää tautina tullaan jo lähitulevaisuudessa ymmärtämään paljon nykyistä paremmin, minkä johdosta kasvaimia havaitaan aikasemmin ja tautia pystytään hoitamaan yksilöllisemmin. Tulevaisuudessa ei enää hoidetakaan esimerkiksi vain keuhkosyöpää, vaan juuri tietyn potilaan yksilöllistä keuhkosyöpää juuri sille sopivilla lääkkeillä. Kurpan tutkiman täsmälääkehoidon merkitys tuleekin kasvamaan entisestään. Tämä tarkoittaa sitä, että terveitä soluja tuhoavat kokonaisvaltaiset sytostaattihoidot kuten kemoterapia jäävät toivottavasti historiaan. Tulevaisuudessa täsmälääkehoidon hyödyllisyyttä ennustavat testit eivät enää vaadi ympärilleen nykyisenkaltaista raskasta infrastruktuuria: testejä voidaan tehdä kannettavilla koneilla ja tulokset saadaan välittömästi. Usein pilleri-tyyppisen lääkkeen annostelu ei myöskään vaadi järeää laitteistoa. Tämän vuoksi syövän täsmälääkehoidot ovat tulevaisuudessa helpommin myös kehittyvien maiden ulottuvilla, joissa ei tällä hetkellä ole usein saatavilla edes perustasoista syöpähoitoa.

Tulevien vuosikymmenten aikana väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan syöpien esiintyvyyteen. Ihmisten eliniän kasvaessa joidenkin syöpäsairauksien määrä tulee kasvamaan. Tieteen tuoman ymmärryksen kautta solumuutokset huomataan kuitenkin entistä aiemmin ja syöpää osataan hoitaa entistä tehokkaammin, joten syöpäkuolemien määrä tulee vähenemään dramaattisesti. Voi olla, että vuonna 2050 syöpä on krooninen tauti, mutta harvoin enää tappava sairaus.