Laboratoriosta pitchauskilpailuihin – näin tutkijasta tulee start up -yrittäjä

SCellex Oy perustettiin tarpeeseen. Käytössä olevat sekvensointimenetelmät, joilla saadaan selville, missä kohtaa kudosta tai solua mitäkin geenejä ilmenee, eivät olleet tarpeeksi tarkkoja. Menetelmä tuo uutta tarkkuutta tautien synnyn tutkimukseen. 

”Esimerkiksi syöpä todetaan usein koepalan avulla. Koepalasta otetaan leike, joka värjätään, jotta nähdään, minkälaisia syöpäsoluja siinä on. SCellexin kehittämällä menetelmällä voidaan tarkastella kaikkia ihmisen geenejä hyvin tarkkaan, missä ne ilmentyvät normaaleissa soluissa ja kudoksen syöpäsoluissa, minkä tyyppinen syöpä on, millaisia immuunisoluja kasvaimessa on, miten ne yrittävät tappaa syöpäsolut ja millä mekanismeilla syöpäsolut yrittävät karata immuunijärjestelmältä”, kuvailee yrityksen perustaja, tutkija Päivi Saavalainen.

”Pitkän aikavälin tavoite on, että hoitoa pystytään kohdentamaan paremmin, kun tiedämme geenien tasolla tarkalleen, mitä soluissa ja kudoksissa tapahtuu. Tällä hetkellä menetelmäämme kehitetään kuitenkin vielä tutkimuskäyttöön, ei diagnostiseksi työkaluksi”, Päivi Saavalainen kertoo. 

Päätös lähteä tutkijasta toimitusjohtaksi vaati kypsyttelyä

Saavalainen on edelleen päivätöissä yliopistolla oman tutkimusryhmän johtajana. SCellexin perustamisen pohjaideana oli keksintö, joka syntyi tutkijana. 

”Yliopisto ei ottanut oikeuksia keksintööni, joten vaihtoehtoina oli, että keksintö jää pöytälaatikkoon, ja joku muu keksii saman tai aika ajaa siitä ohi, tai sitten lähden itse kaupallistamaan sitä”, Saavalainen jatkaa. ”Jottei vanhana kaduttaisi etten edes yrittänyt.”

SCellex on vielä alkuvaiheen kasvuyritys, joka tekee tällä hetkellä tuotekehitystä. Yrityksessä työskentelee kolme osa-aikaista tutkijaa Saavalaisen lisäksi. Suunnitteilla on pilottitutkimuksia, joiden avulla kerätään asiakaspalautetta menetelmän tuotteistamisen tueksi. 

”Tutkijan ja start up -yrityksen toimitusjohtajan työt eroavat toisistaan melkoisesti. Kasvuyrityksen myötä olen oppinut, että tutkimusidea ei tuosta noin vaan olekaan kaupallinen. Tie on pitkä, ennen kuin valmis tuote on kaupan hyllyllä, vaikka onkin tehnyt tutkimusta ja menetelmäkehitystä jo pitkään. Liiketoiminnan omat kuviot rahoituksesta lähtien on pitänyt opetella oman päivätyön päälle. Tutkijana osaa kyllä kirjoittaa apurahahakemuksia mutta yrityksen hakemukset on kirjoitettava ihan uudesta ja tutkijalle vieraammasta näkökulmasta.”

”Toisaalta tutkijana on jo tottunut tiimin johtamiseen, budjetointiin, pitkäjänteiseen työskentelyyn, pitkiin työpäiviin ja stressinsietoon, sekä ylipäänsä sinnikkyyteen, mitä tarvitaan yrittäjänäkin. Myös tekniikat ja laboratoriotyö ovat samanlaisia kuin tutkijana, joten koen, että omalta alalta on helppo lähteä yrittäjäksi, koska käytettävissä oleva infrastruktuuri ja palvelut ovat jo tuttuja.”

”Mutta siitä huolimatta kynnys yrittämiseen oli hyvin korkea - osaanko, uskallanko ja onko siihen aikaa, ja mitä pitää seuraavaksi tehdä. Menikin useampi vuosi, ennen kuin yritys oli perustettu ja varsinainen toiminta voitiin aloittaa.”

Olemassa olevia verkostoja ei pidä aliarvioida

Verkostot tuleviin asiakkaisiin, jotka Saavalaisen tapauksessa ovat jopa omia kollegoja, ovat jo valmiina yritystä perustettaessa. Verkostojen hyödyntäminen aloittelevan kasvuyrityksen toiminnassa onkin Saavalaisen mukaan yksi tekijä, jota ei kannata aliarvioida.

”SCellexin tuotteistettava keksintö liittyy omaan alaani. Minun on helppo asettua tulevan asiakkaani saappaisiin, kun voisin itsekin olla yritykseni asiakas. Samoin suomalaiset ja ulkomaalaiset saman alan tutkijat ovat minulle jo tuttuja, joten heiltä on helppo pyytää mielipidettä, tai kokeilemaan meidän tuotetta. Myös kilpailijakenttä on tuttu, olenhan itsekin käyttänyt heidän tuotteitaan omassa tutkimuksessani, ja seuraan heidän kehittämiä menetelmiä ja toimintaa jo tutkijana.”

Alussa puuttuivat kuitenkin verkostot yrityksen perustamiseen liittyen. Merkittävä liikkeellepaneva sysäys oli SPARK Finland-mentoriohjelma, joka auttaa tutkijoita kehittämään lääketieteen ja life science-alojen keksinnöistä liiketoimintaa. 

”Mentoriohjelmassa kävin aivojumppaa liikeideastani useaan otteeseen ja kun siihen päälle sai vielä vinkkejä siitä, miten yritys perustetaan, mistä löytää rahoitusta ja sijoittajaverkostoja, ja sai etenkin yleistä tsemppausta ja rohkaisua, niin koko oma ajatusmaailma yrittäjyydestä ja omasta urastakin muuttui siinä samalla.”

Rahoitus usein pullonkaulana

SCellexille myönnettiin tänä vuonna Instrumentariumin tiedesäätiön 50 000 euron Silmu-apuraha, joka on tarkoitettu tutkijainnovaattoreille ja tiedeyrittäjille uutta liiketoimintaa edistäviin innovatiivisiin projekteihin.

”Apurahamuotoista tukea alkuvaiheen yrityksille ei ole kovinkaan paljon saatavilla. Säätiöiden rahoitus on läpinäkyvää, kaikille yhtäläisesti haettavissa, eikä se ole kiinni henkilökohtaisista suhteista. Pidän tällaisia rahoitusmahdollisuuksia erinomaisina, sillä ne madaltavat osaltaan kynnystä lähteä yrittämään.”

Silmu-apuraha vahvistaa yrityksen hakeman tuotekehityslainan omarahoitusosuutta, joten sen myöntäminen osui yrityksen kannalta erittäin merkittävään saumaan. Laina ja muu rahoitus yhdessä mahdollistavat vielä tämän vuoden puolella ensimmäisten prototyyppien testauksen oikeilla asiakkailla.

”Sijoittajien kanssa toiminta on hieman erilaista. Verkostoilla ja henkilökohtaisilla suhteilla on suurempi merkitys. Raha on myös tavallaan kasvollista, on konkreettisesti tiedossa, että tässä kulutetaan nyt vaikkapa kaverin kaverin rahoja liiketoimintaan. Molemmissa rahoitusmalleissa on omat hyvät puolensa ja molempia tarvitaan kasvuyritysten liiketoiminnan tueksi.”

”Tulevaisuudelta toivon, että menetelmä saadaan mahdollisimman pian niin toimivaksi, että se saataisiin kaupallistettua ja tutkijoiden käyttöön. Tutkijan sydämestä kumpuava toive on tietenkin se, että menetelmän avulla löydettäisiin lääketieteessä uusia läpimurtoja, mitkä ennen pitkää hyödyttäisivät myös mahdollisimman monia potilaita.”

Tästä on kyse:

Instrumentariumin tiedesäätiö jakoi alkuvuodesta 2020 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi 250 000 euroa Silmu-apurahoja tiedeyrittäjille. Yhteensä säätiö jakaa apurahoja lääketieteelliseen tutkimukseen tänä vuonna kaksi miljoonaa euroa.